Suomen kauneimmat kansallismaisemat

Suomen kauneimmat kansallismaisemat

Matka Utöhön autolla ja veneellä Helsingistä kestää yhtä kauan kuin lentäminen New Yorkiin Helsingistä, vaikka etäisyys on vain murto-osa matkasta Yhdysvaltoihin. Monet suomalaiset haluavat kuitenkin käydä Utö-saarella varsinkin talvella tai keväällä ja syksyllä katsomassa muuttolintuja ja ainutlaatuista luontoa.

Koli Pohjois-Karjalassa on Suomen tunnetuin kansallinen maisema. Kuvittele Pielisjärven sininen maisema, joka on täynnä lukuisia pieniä saaria ja Ukko-Kolin vuoren huipun yläpuolella nousevaa kallioperää. Tätä ympäröivät kauniit kukkulat, jotka on peitetty korkeilla kynttilän muotoisilla kuusipuilla. Yli 100 vuotta sitten suomalaiset taiteilijat ja luontoharrastajat, kuten klassinen säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Eero Järnefelt, alkoivat nostaa Kolin asemaa tärkeänä suomalaisena kansallismaisemana.

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta sillä on oma parlamentti, lippu, postimerkit ja rekisterikilvet. Se noudattaa omia lakejaan terveydenhuollon, koulutuksen, teollisuuden ja liikenteen osalta, mutta sen on edelleen noudatettava Suomen rikosoikeutta ja tullilainsäädäntöä. Ruotsi, ei suomen kieli, on Ahvenanmaan virallinen kieli, ja kaikki Ahvenanmaalle lähetetyt julkaisut ja asiakirjat ovat ruotsinkielisiä. Ahvenanmaa on myös osa EU:ta ja Pohjoismaiden neuvostoa. Ahvenanmaalla on 28 500 asukasta, ja siellä on 20,00 saarta – mikä tarkoittaa sitä, että on olemassa yksi saari noin 1,5 henkilölle! Vain 6700 saarta on nimetty, ja vain 60 on asuttuja, sillä suurin osa niistä on pieniä ja kivisiä. Ahvenanmaalla pätee myös Jokamiehen oikeudet, mikä tarkoittaa, että voit leiriytyä missä tahansa, kunhan et pysy yli muutaman yön yhdessä paikassa, et tee avotulta liian lähellä asutusta. Joten tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulla on vene tai kajakki ja päätät mennä tutustumaan yhteen näistä 20 000 saaresta Ahvenanmaalla, voit pakata teltan, valita paikan, johon haluat majoittua ja nauttia vain paikallisesta luonnosta naapureina.

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Syviä rotkoja vanhoilla kukkuloilla, joissa voit vaeltaa vanhojen metsien läpi. Voit nauttia Lapin suurista taivaista, jotka valaistu talvella revontulilla ja keskipäivän auringonlaskuilla. Vieraile viehättävissä paikoissa, joita täällä asuivat metsäsaamelaiset pitävät pyhinä. Ota eeppinen polku puiston kahden kuuluisimman tunturin – Pyhän ja Luoston – välille, jotka sijaitsevat kätevien lomakeskusten ulottuvilla. Täydellinen matkakohde lapsiperheille ja vaelluksesta pitäville.

Utö-saari

Utö-saari on Suomen eteläisin asuttu saari. Ilmainen lauttamatka saarelle kestää viisi tuntia. Utö on suosittu sekä talvella, kylmän jäätymisen aikana että lintujen muuttoaikana keväällä ja syksyllä. Kivikkoinen saari on hieman yli neliökilometriä ja vain noin 50 ihmistä asuu siellä ympäri vuoden – määrä kolminkertaistuu kesän aikana. Kun Suomen puolustusvoimat vapauttivat saaren vuonna 2005, heidän tilansa otti paikalliset asukkaat, jotka nyt vuokrataan matkailijoille.

Oulangan kansallispuisto

Oulangan kansallispuisto Kuusamossa on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista, joka on tunnettu vaikuttavista koskista ja putouksista. Tunnetuimpia ovat Kiulakönkään kosket Oulangassa, Myllykoski ja Jyrävä. Ole otettu jään ja lumen hehkuva valkoinen kauneus, jos matkaat Kolille talvella.

Kilpisjärvi

Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnassa Lapissa. Se sijaitsee Suomen pohjoisessa ”käsivarressa” lähellä Suomen luoteisinta pistettä. Vaikka Kilpisjärvi on yksi Enontekiön suurimmista kylistä, se on edelleen melko pieni. Vuonna 2000 sen asukasluku oli 114. Kilpisjärven tunnetuimmat nähtävyydet ovat Saana-tunturi ”kolmen maan rajapiste”, muistomerkki Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapisteessä, noin 2,5 km luoteeseen Kilpisjärven päästä. Kilpisjärvi on kunnan pohjoisin kylä ja viimeinen kylä ennen Norjan rajaa. Kilpisjärveltä on vain 50 km:n ajomatka Jäämerelle, useimmiten alamäkeä, koska kylä sijaitsee noin 500 m merenpinnan yläpuolella.

Kilpisjärvi
Kilpisjärvi